URHON TERVEYSTULOKSIA

1. Kilpirauhasen vajaatoiminta & allergia

2. Lonkkanivelen dysplasia (lopuksi oma näkemys)

KiLPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA & ALLERGIA

9.12.10 Urholta poistettiin eläinlääkärillä 2 pattia selästä. Koska turkki (mm. riuku häntä) on ollut pitkään jo todella huonokuntoinen eikä ole parantunut rasvahappolisistä/sinkki-b-vitamiinilisistä n. 3kk aikana niin päätin nyt otatuttaa samalla kilppariverikokeen vaikka poika onkin ollut ihan pirteä muuten olemukseltaan. Myös SA-testin otatutin samalla. Patologin tuloksen perusteella SA:ta eli talirauhasiin kohdistuvaa tulehdusreaktiota ei ollut havaittavissa ja kasvaimetkin osoittautuivat onneksi hyvänlaatuisiksi (hyvänlaatuisia karvanjuurifollikkelin kasvaimia).

13.12 saimmekin jo verikokeen tulokset; T4 oli alle 2,1 eli todella alhainen ja olikohan TSH 0,82. Eli arvot olivat todella yllättävän alhaiset koiran yleiseen kuntoon, mutta erityisesti mielialaan nähden! (maksa- ja munuaisarvot olivat ok).Vanhemmalla koirallani oli T4 aikanaan 3,1 ja koira oli todella väsynyt/apea sisätiloissa (ulkona virtaa kyllä riitti) ja ihomuutokset sekä karvanlähtö olivat todella huomattavammat ja kaikki tapahtui radikaalimmin. Urhon kohdalla ajattelinkin, että kun poika on noin virkeä eikä väsynyt ollenkaan, että voisiko siis olla kilpparia. Netalla aikanaan n.1.5v iässä myös puhkesi kilpparin ohella samoihin aikoihin atooppinen allergia, joka myös osaltaan vaikutti ihon huonompaan kuntoon. Eli nyt siis minulla on kaksi kilpparikoiraa, joilla kummallakin myös allergia. Sukutauluja tutkimalla kyllä löytyykin koiriltani yhteisiä "nimittäjiä", joita monien muidenkin tietämieni kilpparikoirien taustalta olen havainnut. Harmittava sairaus, mutta kuitenkin kiitollisimmasta päästä hoitaa. Toivotaan vielä vaan ettei sydämeen ole jäänyt jälkiä tämän noin puolen vuoden ajalta kun pojalla on kilppariarvoissa tapahtunut muutoksia.

Turkin huonontuminen, karvanlähtö alkoi näkyä jo kesällä, mutta sen laittoi lämpimän kesän piikkiin ja sitä se varmasti osittain silloin olikin. Kyllähän minulle vielä lopppukesästäkin sanottiin, että se on ihan normaalia ja sitä on kaikilla. Ei edes eläinlääkäri vielä marraskuisella vanhemman koiran kilpparikontrollikäynnillä+Urhon patinäyttökerralla epäillyt mitään turkin/pojan nähtyään. Itselläni jo kesällä kyllä ensimmäisiä kertoja tuo kilpparin mahdollisuus alkoi olla mielissä, mutta koska poika oli aina vaan yhtä elinvoimainen ja pirteä niin hautasin sen epätodennäköisenä aina.  Pattien poistoa oli tarkoitus vielä marraskuulla siirtää ja katsoa myöhemmin, jos ne alkavat esimerkiksi oirehtia. Halusin kuitenkin ne poistatuttaa ehdottomasti mahdollisimman pian ja tammikuu oli silloin suunnitelmissa minulla ajankohtana. Hyvänlaatuisillakin kasvaimilla on kuitenkin se riski, että ne voivat muuttua pahanlaatuisiksi.

Koska vatsanalus oli viimeisen n.2 viikon aikana ennen käyntiämme 9.12 kuitenkin alkanut oireilla (nisät mustuneet, tullut mustaa karstoittumaa päihin, mustia patteja oli muuallakin vatsan alla sekä oli pieniä  pyöreitä karvattomia leesioita), tuli kiire ja halusin poistatuttaa kaikki kasvaimet mahdollisimman pian. Nuo"tummat kasvainmöykyt", joita oli yhtäkkiä ilmaantunut myös muualle vatsan alla kuin nisiin, pelästyttivät todella minut. Myös ell huolestui kuvailuistani. Onneksi nämä osoittautuivat käynnillämme ell mukaan heti kuitenkin bakteerien aiheuttamaksi ja hoidettiin antibiooteilla (näyttivät kyllä karmeilta). Ne liittyivät siis tähän kilpirauhasen vajaatoiminnan aiheuttamaan oireiluun, mitä emme toki tuossa vaiheessa vielä tienneet. Tiedä häntä sitten olisivatko patitkin olleet seurausta siitä...

Urholla aloitettiin antibioottikuuri 9.12 käynnin jälkeen, mutta vielä tämän kuurinkin loputtua reisien sisäpinnoilla oli karstoittumaa ja pientä punoitusta. Sain pesuliuosta. Hänkin varmaan alkoi nyt epäillä allergian mahdollisuutta, jonka itse olin heittänyt ilmoille jo 9.12. Urholtahan otettiin tuolloin verikoe ja SA-testi. Seuraavana päivänä  kuitenkin soitin, että voisiko allergeenitkin kuitenkin määrittää, mutta verta ei tuolloin ollut tähän riittävästi ja se jäi toistaiseksi.

Maaliskuulla Urhon kynsi lohkesi pahasti (vakuutusell katsoi liittyvän kilppariin) ja sarveisaines jouduttiin poistamaan kokonaan niin että vain hermot/ydin jäi näkyville. Tassusiteessä oltiin sitten tovi...Tällä kyseisellä käyntikerralla päätin otatutta sen allergiatestinkin sillä punoitusta vatsan alla oli vielä hiukan. Aiemmalla kilpparikontrollikäynnillämme helmikuun lopulla ell tätä jo ehdottikin, koska kilppariarvot olivat ok eikä sen tästä pitäisi siten johtua. Ajattelin kuitenkin, että meneehän siinä aikaa ennenkuin turkki ja iho ovat normaalit vaikka arvot olisivatkin kohdallaan (kuten vanhemmalla koirallanikin). En uskonut tai halunnut uskoa, että voisi olla mahdollista, että minulla olisi vielä kaksi allergista koiraakin. Itse olin tosin alkuun testistä aloittanutkin puhumisen ell kanssa, mutta kun kilppari sieltä löytyi ajattelin oireiden ja kutinoiden myös johtuvan vielä tästä.

Allergiatestin mukaan Urho on allerginen useille hengitystieallergeeneille, joille siedätyshoito aloitettiin 25.5.11. Urhon kutinaoireet vain ovat huomattavasti lievempää sorttia kuin Netan aikanaan. Korvissa ei ole KOSKAAN ollut tulehduksia samoin tassunpohjissa ja ihossakin vasta tämän kilpparin puhkeamisen yhteydessä. Onneksi Urhoa ei voitu lonkkien takia käyttää jalostukseen. Nyt ymmärrän, että se on todennäköisesti ollut allerginen lähestulkoon koko ikänsä sillä se on rapsutellut usein itseään ja viimeaikoina alkoi kalvaa häntäänsäkin. Eli niin erilaisia voivat oireet olla allergikoillakin. Pelottavaa on se, kuinka paljon allergikkoja käytetään jalostukseen tietämättä, että niillä on allergia. Usein tätä ei haluta myöntää, puhutaan vain kuivasta ihosta tms...

Saimme siten siis BH-kokeen suoritettua vielä viime tipassa, mutta nyt nousi seinä kokeiden (peltojälki) suhteen pystyyn tuon kilpparilääkityksen vuoksi.

ALKUTIIVISTELMÄ LONKISTA

4/08        Urhon ensimmäinen lonkkakuvaus. Ell Kari Ventelän arvio vahva C/C  (tunnettu enemmän tiukkana kuin löysänä arvioinnessaan)

29.5.08   Kennelliiton virallinen lausunto on kuitenkin D/D. 

25.4.09   Urhon uusintalonkkakuvien virallinen arvostelu nyt C/C, ei edelleenkään nivelrikkoa!   Jo kuvaushetkellä ell Jarmo Rintasalo/Seinäjoen eläinklinikka kertoi lonkkien tiivistyneen viimevuotisista nähtävästi.         

28.5.09 soitin A. Limanille Kennelliittoon; Urhon lonkkamaljat eivät ole mitenkään matalat ja lonkissa on vain lievää löysyyttä, joten tämän perusteella tulos olisi ollut B, mutta harmittavasti pienet tiivistymät (ei nivelrikkoa) nivelissä laskevat kuitenkin lonkat C:hen.  Eli lonkat "hipovat" harmittavasti B-lonkkien rajaa ...

14.8.09  kennelliiton rtg-paneelin arvio Urhon lonkista on C/D .                                                         

C:tä osasin odottaa, B:tä tietty toivoin aiemman perusteella, mutta toisen lonkan tippuminen D:hen oli yllätys! Eli kyllä vain vaihtelevat ell:ien arviot! Mitenkähän monelle B-arvostelun saaneelle kävisikään paneelissa... Paneeliarvostelusta lisää myöhemmin.

Tämä kuvattu omalla digikameralla ell Ventelän 4/08 ottamasta lonkkakuvasta.

 

Alla lonkkakuvauksista tarkemmin, edeten nyt uusimmasta tapahtumasta vanhimpaan sivua alaspäin mentäessä.

Lopuksi omaa pohdintaa.

                 

14.8.09  Kennelliiton röntgenpaneelin arvio Urhon lonkista on C/D.

On kyllä jännä huomata kuinka pätevilläkin eläinlääkäreillä arviot vaan vaihtelevat... Jo ekojen kuvien perusteella K. Ventelä oli sitä mieltä, että lonkat ovat vahvat C/C. Sitten Liman tiputti ne D/D:ksi. Uusintakuvien jlk Liman arvioi lonkat kuitenkin C/C:ksi (vain tiivistymät tiputtivat lonkat C:ksi, mutta olivat kuulemma lähellä B:tä). Jarmo Rintasalokin (uusintakuvien ottaja) sanoi, että olivat parantuneet ekoista kuvista ja kun ajatellaan, että Ventelä jo silloin katsoi nuo ekatkin kuvat vahvoiksi C-lonkiksi niin onhan se erikoista, että nyt sitten toinen lonkista vielä tipahti D:ksi. Mitenköhän kävisikään paneelissa monille B-lonkille...? Itse halusin vielä laittaa kuvat paneeliin siitä syystä, että Limanin suullinen arvio uusintakuvista oli niin positiivista kuultavaa, että kannattaisi kokeilla ja toki haaveilin niistä B-lonkista, mutta vahvasti valmistauduin siihen, että ne pysyvät C/C-lonkkina, mutta toisin kävi, toinen nyt sitten kuitenkin tipahti . No pääasia kait on ettei poika oirehdi mitenkään, eikä nivelrikkoa ole ja toivottavasti ei vielä pitkään aikaan tulekaan.

Lonkat kuvattiin Seinäjoella digitaalisella rtg-kuvauslaitteistolla. Antavatkohan tällaisella laitteistolla kuvatut kuvat mahdollisuuden vielä tarkempaan tutkailuun ?(nähdään jokin alue isompana ja tarkemmin) kuin perinteisten rtg-kuvien tutkiminen.

Urhon kuvia oli arvostelemassa Kennelliiton rtg-paneelissa kaikki paneelin 4 eläinlääkäriä. Paneelikäytäntö on se, että mikäli kaikki 4 ell saapuvat paikalle (aina ei näin ole), jätetään huomioimatta eniten sinä vuonna arvostelleen eläinlääkärin arvio lonkista, jotta saadaan keskiarvo. ( Erikoista ettei tätä voida heti hänelle ilmoittaa kaikkien ilmaantuessa paikalle vai miten sitten kokoontuvatkin...). Eli jos ajatellaan teoreettisesti, että kaksi antavat C:n/lonkka ja kaksi D:n ja eniten arvostellut ell on antanut C:n, niiin arvio tippuu silloin esim D:hen. Itse en tiedä, mitkä olivat Urhon tippuneen lonkan kohdalla arvioinnit ja keiden eläinlääkärien arvioinnit huomioitiin (tätä tuskin paljastetaan).

_________________________________________________________________________________________

 28.5.09  soitin ell Annie Limanille Kennelliittoon

 Urhon lonkkamaljat eivät ole mitenkään matalat ja lonkissa on vain lievää löysyyttä, joten tämän perusteella tulos olisi ollut B, mutta harmittavasti pienet tiivistymät (ei nivelrikkoa) nivelissä laskevat kuitenkin lonkat C:hen. Eli lonkat "hipovat" harmittavasti B-lonkkien rajaa ...

____________________________________________________________________________  

24.4.09 Kennelliiton uusintalausunnon/ell Annie Liman mukaan Urhon lonkat ovat nyt C/C, eikä niissä ole nivelrikkoa!

Koska ell Kari Ventelä arvioi ne viime keväänä jo vahvaksi C/C (on tunnettu tiukasta linjastaan) ja ne olivat nyt tiivistyneet vielä viime vuoteen verrattuna, niin olen ajatellut vielä laittaa Urhon kuvat kuitenkin mahdollisesti menemään kennelliiton paneeliin!

Urhon lonkat on nyt ainakin kuvattu kahdella taitavalla eläinlääkäreillä, joten voisi ajatella että mikäli ne olisi  kuvannut joku vähemmän taitava, niin ne olisivat saattaneet jo suoraan olla vaikkapa B:t. Hieman matalia lonkkamaljoja ei taitamattomalla kuvauksella saa peitettyä, mutta lievä löysyys on saattanut monilla B-lonkkaisiksi arvioiduilla koirilla jäädä huonon vedon/taitamattoman kuvauksen johdosta piiloon.

______________________________________________________________________

25.3.09

Urho kävi uusintalonkkakuvissa Seinäjoen eläinklinikalla, ell Jarmo Rintasalolla. Lonkat ovat kuulemma selvästi tiiviimmät kuin viimevuotisissa kuvissa eikä nivelrikosta ole merkkiäkään ! Jäämme odottelemaan kennelliiton virallista arvostelua. Olisihan se hienoa jos lonkat olisivat virallisesti edes C:t! Lonkat kuvattiin nyt digikuvauslaitteella (lieneeköhän vielä tarkempi/antaako tarkempaan arvosteluun mahdollisuuden).

ell Jarmo Rintasalon mukaan geenit näyttelevät isoa osaa tällaisten lonkkien syntymisessä. Edes mahdollisilla pienillä ruokintavirheillä ei kuulemma saada koiralle tällaisia lonkkia aikaiseksi. Oli mukava saada tähän vielä vahvistus näin pätevältä eläinlääkäriltä. Tosin meillä ei edes noita ruokintavirheitä tapahtunut sillä olen itse perehtynyt todella tarkkaan ravitsemusasioihin.

 _____________________________________________________________________

Urho on muuten ollut todella terve, rautavatsan omaava poju; vatsa ollut todella harvoin löysällä. Korvia ei ole myöskään tarvinnut näiden kolmen vuoden aikana juurikaan puhdistella, eikä niissä esiinny mitään punoituksia, jotka usein ovat kroonisina allergiaperäisiä. Joten hiukan harmittaa kun näin terveen pojun jalostuskäyttö taisi tyssähtää noihin lonkkiin...

______________________________________________________________________

Lopuksi oma näkemykseni Urhon LONKISTA

  

Olen aina uskonut näemmä hieman tyhmänä ;), että jos jonkun hoffilla (tai muun rotuisella) on huonot lonkat (lonkiltaan kun hyvin terve rotu), ne olisi sille pääosin "itse hankitut" (liikaa liikuntaa/väärä ruokavalio jne.). Nyt oman kokemuksen, ns. kantapään kautta on tullut opittua, että aina ei kuitenkaan ole näin.

Ovathan monet asiantuntijatkin sitä mieltä, että vaikka perimässä olisikin ns. vikageenejä (dysplasian ensisijainen syy on aina perimässä) niin mikäli ympäristövaikutukset mm. liikunta, ravinto ovat suotuisat, ei koiralle kehittyisi lonkkavikaa. Tämä tosiasia huomioiden tulee muistaa, että lonkkavikaisella koiralla tällöin kuitenkin  tarkoitetaan koiraa, jonka lonkat oirehtivat, ei esim. C tai D-lonkkaista, oireetonta koiraa. Koirallahan ei käytännössä katsota olevan varsinaista lonkkavikaa niin kauan kuin se on oireeton / terveen oloinen vaikka sillä lonkkanivelen dysplasia olisikin. Näillä ns. ympäristötekijöillä on siis toki merkitystä lonkkadysplasian ilmiasuun / lonkkavian ilmenemisajankohtaan erityisesti silloin, kun on kyseessä rotu, jolla huonoja lonkkia (C-D-E) esiintyy paljon (lonkkien suhteen huono geeniperimä). Varmasti myös Urhollakin olisi jo ollut nivelrikko ja ontumisia, mikäli poika olisi kasvanut ylipainoisena, ruokintapuoli ei olisi ollut kunnossa (olisi annettu nappuloiden ohessa paljon tasapainottamatonta lisuketta esim. lihaa+puuroa, joka fosforivoittoista) ja näiden lisäksi sen kanssa olisi vielä tehty liian rasittavia lenkkejä kasvuaikana. Urhoa pitäisinkin täysin terveenä luustoltaan ellen tietäisi sen lonkkien tilaa.

Uskon vahvasti myös siihen, että suomen kantaisilla hoffeilla (A-B lonkkia valtaosalla) on varmasti kuitenkin juuri näitä hoitovirheitäkin tehty ja silti valtaosalla lonkat ovat priimat. Eli geenien on todellakin näyteltävä sitä ensisijaista osaa lonkkien muodostumisessa koiralla.  Mikäli kasvavalla, vikageenit omaavalla nuorella koiralla on ylipainoa (rasitusta kehittyviin niveliin enemmän), ruokinta ei ole täysin tasapinoista sekä rasitusta/liikuntaakin on liikaa, sille kehittyy todennäköisesti aikaisemmin myös nivelrikkoa niveliin kuin vikageenit omaavalle, joka kasvaa hoikkana ja tasapainoisella ruokavaliolla. Moni koira, hovawartkin on kuitenkin saanut A tai B-lonkat kasvettuaan esim. pulskana ja pienillä ruokintavirheillä. Tällöin geeniperimässä ei ole voinut olla näitä dysplasiaan johtavia viallisia geenejä. Neliveto 3/05 (Ylöjärven koirakerhon jäsenlehti) lehdessä ell Annie Liman (Suomen Kennelliiton jalostusosaston päällikkö) on myös sitä mieltä, että jos pennulla on vain ns. normaaleja geenejä, se ei voi saada eikä periyttää lonkkavikaa.

Suomen Kennelliiton sivuilta ell Anu Lappalaisen artikkelista, lonkkanivelen kasvuhäiriö selviää, että sen muodostuminen alkaa jo ensimmäisten viikkojen aikana eli ennen pentujen luovutusikää. Tämän jälkeen sen kehittymiseen vaikuttavat myös nuo ns. ulkoiset tekijät. Todella hyvä artikkeli. Myös chow chow yhdistyksen sivuilla on lyhyt hyvä artikkeli asiasta. Kumpikin korostaa perinnöllisyyden osuutta jättämättä huomiotta kuitenkaan ulkoisten tekijöiden osuutta tämän jälkeen lonkkaniveldysplasian kehityksessä.   

Erotuksena ylläkerrotusta voisi mielestäni kuitenkin olla tilanne, jossa tällainen geeniperimältään oletettu terve pentu/nuori koira ruokittaisiin pääsääntöisesti täysin tasapainottamattomalla kotiruoalla ( jossa fosforia huomattavasti enempi kuin kalkkia), jolloin ruokintavirhe olisi jo niin radikaali, että myös terveperimäiselle koiralle ehkä saataisiin aiheutettua huonot lonkat / lonkkavika tai ainakin muita kasvuhäiriöitä. Vaikka perimä olisi kuinka terve näistä dysplasiageeneistä, mutta jos kasvuaikana elimistössä, verenkierrossa on enempi fosforia kuin kalkkia, on päivänselvää että luusto ei tällöin voi kehittyä oikein. Luustohan alkaa irrottaa kalsiumia verenkiertoon mikäli kalsiumia on siellä liian vähän (fosforivoittoinen ruokavalio) ja seurauksena on luonnollisesti kasvuhäiriöitä. Pikkupentujen alkuajan ruokinnalla (3-7vkoa) on siten myös erittäin tärkeä merkitys tässä kehityksessä. Usein työssäni törmäänkin siihen, että pikkupennuille annetaan nappuloiden ohella aivan liikaa muita lisukkeita kuten lihaa ja puuroa eikä ymmärretä mitä vaikutuksia tällä voi olla.

Urhon kohdalla ei ainakaan liikunta ja ruokinta/ liiallinen kasvunopeus voi olla syynä noihin lonkkiin. Tai kylläkin siinä mielessä, että koska se kasvoi hoikkana, mahdollisimman tasapainotetulla ruokavaliolla ja liikunta oli kohtuullista sen kasvuaikana niin tämän seurauksena sillä on vieläkin n.4.5v iässä lonkat, joihin ei ole todennäköisesti vieläkään kehittynyt nivelrikkoa eli sillä ei ole vielä ns. lonkkavikaa, sillä mitään tähän viittaavia oireita ei ole ilmennyt. 

Kun Urho oli pieni samoilimme pieniä metsälenkkejä kerrallaan. Vielä 1vuoden iässäkin lenkit olivat "kevyitä" metsälenkkejä, ei mitään useiden kilometrien rasittavia lenkkejä edes kävelyteillä (kasvurustot ovat pehmeät ja herkät vioittumaan). Pääasiallinen ruoka oli laadukkaat kuivanappulat; ensin kasvattajan ohjeiden mukaan Eaglen large breed puppy, sitten n.8kk iässä Hills LB puppy (johon itse päätin siirtyä) ja ohessa vain n. joka kolmannella/neljännellä aterialla pieni nökäre jauhelihaa tai max. mahapulla ja ripaus tavallista juustoa, joten ruokintavirheestäkään ei voi olla kyse. Ja toki vuotaluita poika myös söi.

Itse olen kiinnostunut ja perehtynyt paljonkin ravitsemustieteeseen ja tiedän, että esim. raejuustossa on yllättävästi enemmän fosforia kuin kalkkia (n. 7 krt enemmän), joten sitä ei esim. kannata paljoa syötellä pennulle. Myös lihassa fosforia on noin 20-30 krt enemmän kuin kalsiumia, joten sen syöttämisessä myös kasvuaikana tulee olla tarkkana, jottei ruoan Ca:P n.1.2-1.4:1 muuttuisi. Liiallinen lisukkeiden lisääminen nappuloiden sekaan ja silloin vielä kotiruoan osuuden tasapainottamatta jättäminen on kyllä varmasti monen vikageenit omaavan koiran kohdalla ollut eräs syy kasvuhäiriöiden ilmenemisnopeuteen/-muotoon.  Perimä siis määrää yksilön suunnan ja ulkoisilla tekijöillä on vaikutusta siihen, millä nopeudella lonkkanivelen dysplasia kehittyy (lonkkaviaksi)  ja koska oirehdinta alkaa.

Koko kasvuaikanaan Urho ei myöskään ontunut kertaakaan takajaloistaan!, ei sattunut mitään traumoja ja kasvoi hoikkanakin (punnitsin joka vko, seurasin kasvua, jotta painoa tulisi max 1kg/vko)! Netta kasvoi aikanaan suurinpiirtein samaan tyyliin ja on lonkiltaan A/B.

On siten vain täytynyt käydä huono tuuri ja geenit ovat yhdistyneet "pitkän matkan päästä" virheellisesti, kun vanhempien sukukin on kuitenkin tervettä (C-lonkkia kyllä löytyy...). Tosin Saksassahan lonkkatuloksia voidaan myös ostaa / arvostelukin on löysempää ell Kari Ventelän mukaan (saksansukuisissa yhdistelmissä kun näitä "yllätyksiä" tulee...). Olisiko siis jostain tällaisesta kyse/ huonosta tuurista, varmaankin! Ja jo se riittäisi, että isän sisaruksista jollakin olisi esim C-lonkat.  Lonkkavian aiheuttava geenihän tai geenejä (vaikuttaa useampi geeni) on käsittääkseni saatava kuitenkin kummaltakin vanhemmalta ja sitä kantava koirahan voi kyllä itse olla lonkiltaan täysin terve. 

Onneksi pojalla ei ainakaan vielä tosiaan ole nivelrikkoa ja liikunnan perusteella on kuin sillä olisi täysin terveet lonkat!!! Toisin voisi kuitenkin olla, jos poju olisi kasvanut ylipainoisena ja ruokintapuoli olisi ollut mitä sattuu. Eli asiat voisivat olla paljon hullumminkin! Ilman kuvaustuloksia, pitäisinkin koiraani 100% terveenä.

Ainoa hyvin pieni ? merkki, jos hakemalla hakee kasvuajalta on, että olisivatko lonkat voineet rasiintua tappelunujakoissa, joita vanhemman narttuni ja Urhon välille toisinaan kehkeytyi kun Urho oli alle 1vee. Urho ei alistunut koskaan Netalle vaan rimpuili aina tämän alla/alta pois, tosin ei koskaan ontunut yms., joten tuntuu tämäkin kaukaa haetulta teorialta. Ja koska mm. kahdella sisaruksella myöskään lonkat eivät ole priimat niin perinnöllisyyden osuuden on oltava kiistaton. 

          Urho n.1v 3kk